keskiviikko 13. helmikuuta 2013

13.2. Kasakkamäen ala-aste

Kasakkamäen koulu sai kunnian järjestää Pelicansin koulukiertueen viimeisen tapahtuman. Vaikka koulukiertuetta järjestettiin tammi-helmikuun aikana, niin yhtään tapahtumaa ei toistaiseksi jouduttu perumaan esim. liian kovien pakkasten takia, vaan kaikki kiertuetapahtumat on saatu järjestettyä luonnon jäillä sovitusti ilman poikkeusjärjestelyitä (juhlasali ja sählyä). Ja näin oli myös tälläkin kertaa. Pakkasta muutama aste sekä lievää tuulta ja tuiverrusta lumisateen saattelemana. Täydellistä säätä pipolätkää varten.

Tavi, Saarenheimo ja Myllyniemi


Pelicans oli käynyt eilen KalPaa kylvettämässä Niiralanmontussa lukemin 0-3 ja pitkän kotimatkan sekä hyvien yöunien jälkeen kentälle luisteli oikein tyytyväisen oloisia Pelikaaneja etunenässään nollapelin eilen pitänyt maalivahti Jere Myllyniemi. Tommin haastattelupisteellä Jere vaikutti oikein hyväntuuliselta ja kertoili harrastaneensa nuoruudessaan kaikenlaista kivaa Tavin ja Saarenheimon säestellessä samoja säveliä liikunnan tärkeydestä elämässään. Tommin tivatessa mielipidettä hampaidenpesuista ja hammashoidosta Jere vakuutti hampaidenpesun kuuluvan kahdesti päivässä arkipäivän rutiineihin josta ei voi tinkiä. Mutta siinä missä Myllyniemi ja Saarenheimo kuuluivat "kahdesti päivässä" -koulukuntaan, niin Tavi ilmoitti olevansa "vähintään kahdesti päivässä" alan miehiä mikä kirvoitti Kake K. Kiilteelta isot aploodit kentällä.

Lämärikisa


Ja miten kävi lämärikisassa? Seuraavassa viimeisen osakilpailun tulokset. Seuraavassa blogahduksessa kääräistään koko paketti kasaan ja ihmetellään veivätkö puolustajat hyökkääjiä kuin märkää rättiä? Mutta:

1. Myllyniemi 114 km/h
2. Tavi 107 km/h
3. Pekko 103 km/h


Kasakkamäki vs. Team Pekko Pelikaani


Kasakkamäen koulun kaukalon ympärykset olivat mustanaan koululaisia kun vastakkain asettuivat koulun joukkue turkooseissa väreissä sekä Pelicans valkoisessa vieraspeliasussaan Kake K. Kiilteen luistellessa maalille tilkitsemään reikiä umpeen.

Peli alkoi aivan tolkuttoman kovalla vauhdilla. Jo ensi potkuista alkaen oli selvää, että tänään mentiin kentällä lujempaa kuin yhdessäkään aikaisemmassa kiertuepelissä. Aikaa ja paikkaa ei vain ollut ja jokainen tilanne vietiin loppuun saakka. Ensimmäiset minuutit menivät vierailta ihmetellessä Kasakkamäen takoessa tulostaululle ensin 1-0 lukemat kasvattaakseen ne suoraan seuraavasta aloituksesta lukemiin 2-0. Jopa Pekko Pelikaaniakin taklattiin ottelun tiimellyksessä.

Alkuhämmennyksen jälkeen ammattimiehet ottivat kyllä pelin haltuun. Jos tilaa ja aikaa ei ole, niin silloin sitä pitää pelata itselleen. Ja näin ollen pelin henki muuttui lasten juoksuttamiseksi pallon perässä Pelicansin liikuttaessa palloa kentän laidalta toiselle. Tässä vaiheessa syöttövarmuus ja -tarkkuus pallon kanssa teki pelaamisesta isä vastaan pojat pelaamista, mutta ilo, riemu ja hauskuus olivat pelissä koko ajan mukana ja yrittämisen puutteesta Kasakkamäen koululaisia ei voi ainakaan syyttää.

Mutta niin vain peli jauhettiin tasatilanteeseen 2-2 Myllyniemen kunnostauduttua maaliseppona eilisen nollapelin jälkeen. Tässä vaiheessa Kasakkamäki heitti kentälle vauhdikkaimman ketjunsa ja viimein sitkeyden ja tuurin avulla pallo päätyi Pelicans maaliin ja tauolle päästiin kotijoukkueen 3-2 johdossa kaukalon laidan hurratessa kilpaa rehtorin megafonin maalitorvi äänen kanssa.

Erätaukohaastattelussa Myllyniemi ja Tavi olivat molemmat yhtämieltä siitä, että vastus oli tänään kovempi kuin eilisessä KalPa pelissä. Eihän KalPa ollut edes saanut maalia aikaiseksi, mutta usko nousuun oli vielä vahva.

Toinen erä ei kuitenkaan alkanut vierailija Pelicansin kannalta yhtään sen ruusuisemmin. PAM, ja tilanne oli 4-2 rehtorin huudattaessa megafoninsa maalitorvea Kaken suureksi pettymykseksi. Heti perään olisi ollut mahdollisuus iskeä ratkaisevan tuntuinen 5-2 johtomaali, mutta tämä yritys päättyi Kaken torjuntaan ja heti vastahyökkäyksestä Pelicansin onnistui kaventamaan tilanne 4-3. Pienet ovat erot ja jos et omista paikoista tee, niin kaveri tekee. Toisen erän loppuun Pelicans kävi vielä tekemässä 4-4 tasoituksen ja näin ollen koulukiertueen kuudes jatkoaika oli tosiasia.

Pienet palaverit ennen jatkoaikaa johtivat seuraavanlaiseen lopputulokseen: Pelicans voitti keskialoituksen, mutta tiukan prässin ahdistelemana palloa pelattiin alaspäin ja maalin takana puolustajat yrittivät pelata pakki-pakkia toistensa kanssa, mutta Kasakkamäen koulun kärkikarvaaja ahdistikin puolustajan kulmaan, karvasi pallon ja onnistuneen kulmapelin seurauksena kärkikarvaaja kiihdytti maalin taakse kiihtyvällä valonnopeudella josta pallon matka jatkui vanhanaikaisella Pelicansin maaliviivaa kohti. Kake K. Kiille oli auttamatta tilanteessa 15 cm myöhässä ja näin ollen rehtorin megafoni pääsi huudattamaan sumutorveaan Kasakkamäen koulun voiton merkiksi. Tosin tämä ääni hukkui mylvivän Kasakkamäen koulun oppilaiden voitonriemun alle.

Lopuksi suosikit jakoivat mielellään haluttuja nimmareita kaikille halukkaille, jotkut kävivät arvuuttelemassa Kake K. Kiilteen mailaa (kyllä, Latvalan maila oli kysessä koko kiertueen ajan) hammasharjan toivossa ja suu saatiin makeaksi ksylitolin ja makuvesien myötä.

Näihin tunnelmiin päättyy Pelicansin koulukiertue 2013. Tulevissa blogahduksissa kääräistään kasaan itse lämärikilpailu, kerrotaan kiertueen suun terveydenhuollon mittaroinnin tuloksista ja saatetaan vielä hiukan valoittaa enemmän Kake K. Kiilteen tulevista suunnitelmista.

Pelicansin matka jatkuu kohti Playoff-pelejä. Niin pitkään kun piste-ero playoff-viivaan on pienempi kuin jäljellä olevat pelit, niin kaikki on mahdollista.

Lahti. Kiekkokaupunki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti